Lehdistö

Lehdistötiedotteet


Lehdistötiedote 20.4.2017
Julkaisuvapaa heti

Kieliparlamentti 2017: Kielitaito on taitoa tulla toimeen!

Kahdeksas valtakunnallinen Kieliparlamentti järjestettiin 6.4.2017 Helsingissä. Parlamentin teemana oli Yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyys. Parlamenttiin osallistui 60 kielikoulutuksen asiantuntijaa. Tilaisuuden järjesti Kielikoulutuspolitiikan verkosto (www.kieliverkosto.fi), jonka toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Parlamentissa pohdittiin muun muassa sitä, kuka on monikielinen, ja voiko yksilö määritellä itse monikielisen identiteettinsä. Parlamentin osallistujat totesivat, että monikielisyyden määrittelyyn tarvitaan avarakatseisuutta, sillä käsitys yksilön monikielisyydestä rajautuu valitettavan usein vain koulussa opittuihin kieliin. Erityisesti lasten ja nuorten monikielisen identiteetin ja itsetunnon kehittymistä on tuettava.

Monikielisyys koskee kaikkea kasvatusta ja opetusta. Kouluissa on kuitenkin edelleen vähän monikielisyyttä tukevia rakenteita. Kaikilla oppilailla pitäisi olla mahdollisuus oppia myös opetuksen kieli. Kielten osaamisesta tulisi myös palkita koulutuksessa, jotta opiskelijat hyötyisivät niistä jatko-opintoihin hakeutuessaan. Lisäksi kansainväliselle työvoimalle ja opiskelijoille tulisi tarjota riittävästi edistynyttä kielikoulutusta.

Työelämässä tarvitaan lisää rohkeutta hyödyntää työntekijöiden monikielisyyttä. Vaikka teknologiaa ja konekäännöksiä käytetään yhä enemmän työelämän tarpeisiin, ne eivät korvaa ihmistä eivätkä vuorovaikutusta. Kielitaidon lisäksi tarvitaan myös kulttuurista osaamista. Työelämä on oiva kielenoppimisen paikka – kaikille!

Yhteiskunnan arvot ohjaavat kielipolitiikkaa ja kielenkäyttöä. Hyväksymällä ja sallimalla erilaiset kielitaidot vähennetään ulkopuolisuuden ja arvottomuuden tunnetta. Sallivampi suhtautuminen kielitaitoon vahvistaa myös osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa.

Kieliparlamentin kannanotot:

  • Jokainen on monikielinen. Yksilön kaikenlainen monikielisyys tulee tunnistaa ja nähdä voimavarana.
  • Jokaisella tulee olla oikeus oppia riittävä oman alansa opiskelu- ja työskentelykieli.
  • Väestörekisteriin tulee voida ilmoittaa useampia kieliä kuin yksi.
  • Kulttuurien ja kielten tuntemus on saatava vastavuoroisesti koko työyhteisön ja työelämän käyttöön.
  • Monikielinen yhteiskunta edellyttää oman ja toisen kielitaidon hyväksymistä.

Kieliparlamentti kehottaa vasta valittuja uusia kuntapäättäjiä huomioimaan nämä näkökulmat päättäessään kielikoulutuksesta kunnissa!

Kielikoulutuspolitiikan verkostoa koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa.

Lisätietoja:

Tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvieri, Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 8053 017

Yliopistotutkija Heidi Vaarala, Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 8053 172

 

 

PRESSMEDDELANDE 12.4.2017

Språklig och religiös mångfald i skolan

Finland har idag 350 000 invånare som kommer från andra länder. Den språkliga och religiösa mångfalden bland landets befolkning har blivit större. För integrationen är det viktigt att invandrarna tillägnar sig språket och blir bekanta med kulturen i det nya landet, men det är lika viktigt att värna om deras egna kulturer, religioner och modersmål. En välfungerande utbildning garanterar att de både tillägnar sig det nya och bevarar det gamla. Kunskapen om hur utbildning för invandrare ska ordnas är dock fortfarande svag. Kulturen i de finländska skolorna och läroanstalterna samt lärarutbildningen har inte hunnit anpassa sig till den snabba befolkningsutvecklingen. Pedagogiken för en skolverklighet med flera språk och religioner håller först nu på att få fotfäste i skolorna och lärarutbildningen.

Språklig och religiös mångfald i skolan är ett forskningsprojekt som finansieras av statsrådets kansli. Syftet med projektet är att producera och förmedla mångsidiga forskningsrön om behovet av undervisning i minoritetsspråk och -religioner samt finska eller svenska som andraspråk i olika skolformer. Projektet samlar och analyserar data om de resurser och pedagogiska tillämpningar som finns inom småbarnspedagogiken, förskolan, den grundläggande utbildningen, yrkesutbildningen, gymnasiet, lärarutbildningen och fortbildningen. Ett av målen är att hitta aktuella, forskningsbaserade och välfungerade modeller som kan användas i undervisningen. Projektet genomförs vid pedagogiska fakulteten vid Helsingfors universitet under åren 2017–2018. I projektets rapportering och rekommendationer betonas en öppen och etiskt högklassig interaktion mellan forskarna och utbildningsanordnarna.

Frågor kring undervisning för invandrarbarn och -ungdomar är samhällspolitiskt känsliga. De kan ge upphov till diskussion, ibland rentav med rasistiska attityder i bakgrunden. En strävan med detta projekt är att skingra fördomar och korrigera attityder som baserar sig på felaktig information. Forskningen inom projektet resulterar i kunskap och rekommendationer som kan bidra till att rikta samhällets resurser så att den undervisning barnen och ungdomarna får i sina modersmål, i finska/svenska som andraspråk och i minoritetsreligioner blir så högklassig och mångsidig som möjligt.

För mera information, kontakta:

Professor Arto Kallioniemi (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

Professor Liisa Tainio (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 18.04.2017